Yo. Lukumusiikki tulee tähän:www.youtube.com/watch. Ja hyvää ystävänpäivää kaikille! :3 Lukeekaahan osa!:)

Se viikko mikä meille annettiin kului hirveän nopeasti. Viikon viimeisenä päivänä kokoonnuttiin minun, Marikon ja Hanan huoneeseen. Se pimeys valtasi meidät uudestaan. Olimme taas siinä tyhjyydessä. Munkki tuli luoksemme.     -Oletteko valmiita koulutukseen? Munkki kysyi meiltä.    -Olemme! Sanoimme yhteen ääneen.-Näyttäkää mitä osaatte! Munkki sanoi meille. Mariko hyppäsi eteenpäin. Hän hymyili ja liikutti kaulassaan Olevaa koruansa voimansa avulla. Munkki sanoi siihen:    -Lennäpä itse nyt. Me kaikki olimme ihan äimänä. Ei Marikokaan tajunnut että osaisi lentää! Mariko puristi kätensä nyrkkiin ja sulki silmänsä. Pian näimme ihmeeksemme että Mariko tosiaankin leijui.  -Apuaaa!! Mariko huusi ilmasta. Pian Mariko putosi... Ryon päälle. Mariko nousi äkkiä hänen päältään. Kaikki me muut kyykistyimme Ryon eteen.   -Mariikoo. Millon susta oon tuullu kolmee kappalettta?...Yöh. Ryo änkytti ja kaatui puolikuolleena maahan.    -Köh köh... No entä sinä? Munkki kysyi minulta.   -Juu... Sanoin ja nostin hiukseni pystyyn ja vihreäksi.   -Jaahas... Muuta naamasi siniseksi. Munkki vaati.   -Ehh?! Sanoimme kaikki.... Ryo myös. Levitin itseeni väriä. Tajusin että olinkin kokonaan sininen! -TÄH?! Ihmettelin ja muutin itseni normaaliksi.  -Entä te? Munkki kysyi Kyolta ja Ryolta.  Ryo pomppasi (tosin selkä kivasti rutsahtaen) Korkealle ja Kyo muuttui ankaksi. -Noihin en keksi täydennystä. Munkki sanoi. Vielä Hana näytti taitonsa ja sai tekstiä ilmestymään tyhjästä. Se ilmestyi yläpuolellemme ja siinä luki: Mariko <3 Ryo. Mariko ja Ryo olivat aika punaisia.  -Hyvä että osaatte käsitellä voimianne. Mutta meillä on pitkä matka edessämme. Munkki sanoi.  

Kommentteja?